Orvokkipyjama pakkasessa

Millikissalan kissojen mielestä talvi on koittanut. Ulkona voi käydä korkeintaan vahingossa puoli minuuttia, ja sekin aika vietetään oven takana palellen.

Keväällä kirppikseltä ostamastani lasten pussilakanasta ompelin tyttärelle pyjaman Juju-kirjan kaavoilla. Malli on sama kuin aiemmin ompelemassani flanellipyjamassa. Tähän orvokkipyjamaan applikoin perhosen. Pääntien, hihansuut ja lahkeet rypytin pitsikuminauhan avulla. Paita on ehtinyt olla jo käytössä pari yötä, housut valmistuivat tänään.

Meillä on kassillinen sekalaisia kankaisia mainos-ostoskasseja, joista suurin osa on liian pieniä perheellisen ruokaostoksia varten. Nyt ompelin kokeeksi yhden kangaskassin muovikassin kaavalla. Jos tämä toimii, täytyy tehdä näitä niin monta, että viikon ruokaostokset saa hoidettua riittävän isoilla ja siisteillä kasseilla. Tämän kangas on paksuhkoa kirppisverhoa, ja reunat huolittelin vinonauhalla.

Ruisleipä vetoketjulla ja villainen piirakka

Leikkiruokainto jatkui villaisella karjalanpiirakalla ja salaattipäällysteisellä ruisleivällä.

Piirakan täyte ei muuten oikeastaan ole villaa, vaan jotain vanhasta keinokuituneuletakista leikattua neulosta. Piirakan kuori on pesukoneessa huovutetusta villapaidasta. Ruisleipä on joustofroteeta, ja se on täytetty vanulevyllä ja partajugurttipurkin kannen palasella. Nappitomaatit ja -suolakurkku ovat kuvausrekvisiittaa.

Ruisleipä jatkojalostui vetoketjulliseksi pussukaksi, jonka kankaat ovat vanhoista housuista. Pussukka on vuoritettu farkulla.

Vanhoja mattoja

Valokuvia järjestellessä löytyi mattokuvia kesältä 2005. Mattojen kutominen on niin kivaa, että laitanpa tähän hyvien muistojen kunniaksi jokusen kuvan.

Kaikki matot olen kutonut mummo(je)ni aikoinaan leikkelemistä kuteista, joita äitini varastoissa on yllin kyllin. Ollapa taas kesä ja kangaspuissa loimi.



Jotta ei ihan nykypäivä unohtuisi, tässä vielä eilen ompelemani perusteeppari pojalle. Kaavana Ottobren joku kapea malli, mielestäni juuri hyvän kapea näille hoikahkoille lapsille ja aluspaidaksi. Lehden numero on tietysti taas hukassa, mutta ainakin pari vuotta vanha lehti kuitenkin kyseessä.

Kissankantoreppu

Jo kesällä lupasin tyttärelle tehdä kissankantorepun. Valitsimme silloin kankaat yhdessä ja leikkasinkin ne valmiiksi, ompelu vaan jostain syystä jäi silloin tekemättä. Nyt eilen vihdoin sain ommeltua ompelukoneen vieressä lojuneet palaset.

Repun malli on omaa disainia, suunnittelin leikatessa ja ommellessa työn edetessä. Reppu on kokonaan kierrätyskankaista. Kukallinen oranssi kangas oli jo sen verran kulunutta, että silitin kauttaaltaan siihen ohutta tukikangasta ryhtiä ja kestävyyttä antamaan. Repun vuori on jälleen kerran vanhoista housuista.
Reppuun sopii niin kissa kuin nukkekin. Olkahihnat voi laittaa joko ristiin tai tavallisen repun tavoin - laitoin reilusti neppareita, jotta säätövaraa riittäisi. Kantaa voi edessä tai takana.