Prinsessan leninki

Prinsessamekon yläosan ompelin jo viime kesänä. Nyt vasta sain aikaiseksi siihen myös helman. Yläosan kaavan olen jostain lehdestä kopioinut, mutten enää muista lähdettä. Helmaosaan otin hieman ideaa toisesta äskettäin ompelemastani mekosta, josta myös toivottavasti jossain vaiheessa saan kuvia blogiin. Mekon kankaat ovat pääasiassa kierrätettyjä; vanhoja lakanoita ja pitsinen aamutakki. Vain koristenauhat ja "kultainen" vetoketju ovat uusia, vetoketjukin tosin on kirppikseltä.

Prinsessa arkisissa puuhissaan romanttisessa prinsessalinnassaan.

Elukka vanhoista sukista

Vanhat sukatkin ovat näköjään ihan toimivaa ompelumateriaalia. Yhdestä sukkaparista syntyi tällainen muumin ja rotan risteytys.

Elukan disaini on ihan omasta päästä, ja sen täytteenä on vanhan tyynyn vanua. Mekon ompelin jämätilkuista, joita jäi, kun tein vaippoja vanhasta velouripuserosta. Vain mekon pääntien kuminauha ja koristenauhat ovat uusia.

Sydämellinen kisu

Luulen, että tänä jouluna kuopukselle riittäisivät lahjaksi pelkät rapisevat lahjapaperit ja jännittävät lahjanauhat, mutta onhan se kuitenkin kiva jotain sinne paperin sisäänkin kääräistä. Ompelin (toivottavasti) vauvankestävän Pointy kittyn, jonka kaava löytyy täältä.

Kisun turkki on Tampellan vanhaa kangasta, josta muuten tein keväällä mekon 4-vuotiaalle. Vuoritin kisun vielä Wanhalla Todella Tiiviillä lakanalla, jonka ansiosta sain sormet verille, kun yksityiskohtia kisulle rupesin käsin ompelemaan. Kisun raidat ovat uutta velouria, kaulan rusetti samettinauhaa.

Vauvanvaatteita meillä on ollut varastossa niin paljon, ettei kuopukselle ole niitä tarvinnut vielä ommella. Nyt vasta tein ensimmäisen vauvanvaatteen, josta tässä jonkinlainen todiste.

Trikoon, joka muuten oikeasti ei ole noin punainen kuin kuvassa vaan ruskeampi, ostin kesällä Marimekon tehtaanmyymälän palalaatikosta. Pala riitti juuri ja juuri 80-senttiseen bodyyn. Bodyn kaava on Ottobresta, muistaakseni vuoden 2006 viimeisestä numerosta. Pikanttina yksityiskohtana tietysti reilusti kissankarvaa.

Ruisleipä vetoketjulla ja villainen piirakka

Leikkiruokainto jatkui villaisella karjalanpiirakalla ja salaattipäällysteisellä ruisleivällä.

Piirakan täyte ei muuten oikeastaan ole villaa, vaan jotain vanhasta keinokuituneuletakista leikattua neulosta. Piirakan kuori on pesukoneessa huovutetusta villapaidasta. Ruisleipä on joustofroteeta, ja se on täytetty vanulevyllä ja partajugurttipurkin kannen palasella. Nappitomaatit ja -suolakurkku ovat kuvausrekvisiittaa.

Ruisleipä jatkojalostui vetoketjulliseksi pussukaksi, jonka kankaat ovat vanhoista housuista. Pussukka on vuoritettu farkulla.

Kissankantoreppu

Jo kesällä lupasin tyttärelle tehdä kissankantorepun. Valitsimme silloin kankaat yhdessä ja leikkasinkin ne valmiiksi, ompelu vaan jostain syystä jäi silloin tekemättä. Nyt eilen vihdoin sain ommeltua ompelukoneen vieressä lojuneet palaset.

Repun malli on omaa disainia, suunnittelin leikatessa ja ommellessa työn edetessä. Reppu on kokonaan kierrätyskankaista. Kukallinen oranssi kangas oli jo sen verran kulunutta, että silitin kauttaaltaan siihen ohutta tukikangasta ryhtiä ja kestävyyttä antamaan. Repun vuori on jälleen kerran vanhoista housuista.
Reppuun sopii niin kissa kuin nukkekin. Olkahihnat voi laittaa joko ristiin tai tavallisen repun tavoin - laitoin reilusti neppareita, jotta säätövaraa riittäisi. Kantaa voi edessä tai takana.

Syksyn mansikkakakku

Eilisessä postauksessa mainitsin keskeneräisen mansikkakakun. Tänään sainkin ommeltua siihen lakanakankaiset kermapursotukset, eli valmista tuli. Tämänkin kakun materiaalit ovat kierrätettyä tai jämäpaloja.

Aluksi minulla oli tarkoitus laittaa kakkupalojen päälle pikeepaidan hihasta ommellut mansikat koristeeksi, mutta mansikoista tuli liian ison näköisiä tähän tarkoitukseen, ja ne päätyivätkin jo sellaisenaan leikkeihin. Nyt tuloksena siis ihan perusklassinen kermakakku.

Kierrätettyä suklaakakkua

Vihdoin minäkin sain siirrettyä leikkiruokainnostuksen toteutuksen asteelle. Tässä suklaakakkua, jonka reseptiin kuuluu

viipale samettihameesta
palanen housuja
muutama suikale raidallisesta kauluspaidasta
hieman samettihameen vuoria
nauhaa
neppareita
vanua vanhasta tyynystä
partajugurttipurkin kansia

Kakkupalojen pohjassa sisällä on vahvikkeena siis jugurttipurkin kantta, pohjan ulkopinta on housukangasta. Palaset voi kiinnittää toisiinsa nepeillä. Suklaatäytteen valumat kirjailin ompelukoneen koristeompeleella.

Mansikkakakun ompelin myös, mutta siitä puuttuu vielä koristeet, joten jätin vielä kuvaamatta. Jääkäämme odottelemaan.

Merkkivaatteita lapsille ja nukeille

Tilasin Ruotsista nimikointinauhoja, joten nyt meidänkin perheessä siirrytään merkkivaatteiden aikakauteen. Nauhat ovat tosi hienoja ja laadukkaan oloisia.
Testasin nauhoja heti tällaiseen kierrätyskangaspuseroon. Omasta 90-luvun poolopaidasta leikkasin 110-senttisen peruspaidan, jonka sivusaumaan ompelin merkkinauhan taitettuna ja niskaan omalla sukunimellä varustetun nauhan.
Lapsilla on oikeasti vaatteita ihan riittävästi, joten ajattelin välillä siirtyä nukenvaatteiden ompeluun. Komerot pursuilevat parhaiten uusiokäyttöön soveltuvia vaatteita, joista saa kivasti vaikkapa juuri näitä nukenvaatteita. Tässäpä mallimme esittelevät viimeisimpiä luomuksia, kaikki siis kierrätettyä tai jämätilkuista koottua.

Hupparin selkämyksen painatus ja napit läpineen ovat alkuperäisestä vaatteesta.

Ompelin merkittömiin vaatteisiin tuotemerkeiksi pätkän autokuvioista nauhaa sivusaumaan. Tätä punaista paitaa voi käyttää joko näin päin takkina tai sitten napit taakse, jolloin vaikutelma on puseromainen.
Nuken neulehousut ovat vanhaa tuotantoa - niiden langan olen värjännyt karamelliväreillä.
Raidallisen froteehupparin tein vanhasta T-paidasta. Samettihousut ompelin jo joskus viime talvena.
Tämän neidit shortsit eivät ole itsetekemäni, vaan ne ovat ehkä kuuluneet tälle nukelle jo uutena.
Kesäiset hippihenkiset housut ompelin jämätilkuista. Vaaleanpunainen T-maita on mallin oma.
Vihreät haalarit voi pukea joko nepit eteen tai nepit taakse.

Kruunuja keijuille ja prinsessoille

Kevään naamiaisiin tein keijukaisen kruunun, joka sopii hyvin myös prinsessoille. Mallia kopioin vähän Suurestä käsityölehdestä. Kruunun sisällä on ohutta vaahtomuovilevyä, kangas on jotain joustavaa kultaista, jota tilkkulaatikkooni oli jostain eksynyt. Hopeiset kimallekoristeet on leikattu joulukoristeesta, ja alareunan keltainen helminauha on omasta lapsuudestani.

Tätä kruunua tehdessä minulla ei vielä ollut neppipihtejä, joten takana on säätömahdollisuus tarranauhalla. Helmet eivät riittäneet ihan ympäri asti, mutta eipä tuo ole haitannut.

Tänään sain vihdoin korjattua valmista prinsessatiaraa, jossa oli alunperin sellainen hiuspanta, joka ei istunut lapsen päähän mitenkään, ja lopulta (itse asiassa aika pian) tiara irtosikin pannasta. Tein hopeanvärisestä vuorikankaan palasesta ja vaahtomuovisuikaleesta pannan, johon kiinnitin tiaran. Tarkoitus oli tehdä säädettävä päänympärys tähänkin, mutta ajatusvirheen takia pannasta tuli sen verran lyhyt, ettei säätövaraa jäänyt. Nepin laitoin kuitenkin kiinnikkeeksi.


Kevään naamiaisiin tein myös shakkikuninkaan kruunun tai oikeastaan hatun ja viitan, mutta niitä ei nyt löytynyt mistään kuvattavaksi. Kuvailen sitten joskus, jos löytyvät tuolta leikkihuoneen romuläjistä.

Sukista nukenvaatteita

Törmäsin hyvään nukenvaateideaan Joskan blogissa: rikkinäisistä sukista tulee hienot nuken sukkahousut. Omista vanhoista sukista ompelin nämä mustaraidalliset. Paita on nuken alkuperäisvarustusta.
Samalla vauhdilla parit vähän pienemmät pojan sukista (koko n. 30-32). Näistä tuli sopivat sellaiselle pienelle pehmeävartaloiselle kylvetettävälle babybornille. Itse nukkea ei nyt saanut lainata kuvauksia varten.
Tietysti piti alkaa miettiä, mitä muita vaatteita sukista voisi tehdä. Pari erilaista tänään syntyikin. Tämä urheilullinen mekko on ommeltu pienistä sukista, joiden suu oli venähtänyt ihan röyhelöksi. Mekkoa varten sukat on leikattu jotakuinkin samoin kuin sukkahousuihin. Mekon yläosa on kaksinkerroin taitettu sukan kärkiosa ja olalla olevat solmimisnauhat on leikattu sukan pohjasta. Mekko on samanlainen takaa.
Paidan kohdalla lipesin jo vähän kierrätysaatteesta: kaulus on uutta resoria ja solmimisnauhat samoin uutta nauhaa. En enää jaksanut etsiä sopivaa kierrätyskankaanpalaa. Muuten siis tämä paitakin on yhdestä sukkaparista tehty.