Prinsessan leninki

Prinsessamekon yläosan ompelin jo viime kesänä. Nyt vasta sain aikaiseksi siihen myös helman. Yläosan kaavan olen jostain lehdestä kopioinut, mutten enää muista lähdettä. Helmaosaan otin hieman ideaa toisesta äskettäin ompelemastani mekosta, josta myös toivottavasti jossain vaiheessa saan kuvia blogiin. Mekon kankaat ovat pääasiassa kierrätettyjä; vanhoja lakanoita ja pitsinen aamutakki. Vain koristenauhat ja "kultainen" vetoketju ovat uusia, vetoketjukin tosin on kirppikseltä.

Prinsessa arkisissa puuhissaan romanttisessa prinsessalinnassaan.

Leppishaalari

Kuopukselle ompelin fleecehaalarin viimekeväisen Suuren Käsityölehden kaavalla. Lisäsin hihoihin ja lahkeisiin reilunmittaiset resorit.

 

 

Vähän housuhommia

Tässäpä minun versioni monissa blogeissa nähdyistä Ottobren 1/2010 ryppylahkeisista leggareista.

 

 

Olen innostunut käsin kirjailemisesta pitkästä aikaa, kun olen tajunnut, että voihan se kuvio olla muutakin kuin niitä iänikuisia ristipistoruusuja (jotka kyllä nekin sopivassa paikassa kivoja voivat olla). Pojan collegehousujen polveen oli tullut reikä, jonka paikkasin näin; ideaa kuvaan nappasin jostain vanhasta Ottobre-lehdestä. Paikkakangas on muuten ylijäänyttä tilkkua vanhoista housuista, joista jo joskus aiemmin olin jotain ommellut.

Tyttötakki kevääksi

Alkaa näyttää siltä, että minulla on violetti kausi.

Kerrankin jo hyvissä ajoin ompelin tyttärelle kevättakin. Kankaana Eurokankaan ohutta vakosamettia, vuori vuosia sitten ostetusta kirppisverhosta. Kaava on Ottobresta 4/2007.

 

Takki on periaatteessa kääntötakki, mutta käytännössä toiminee parhaiten vakosametti ulkopuolella. Kiva tuli, jopa tytär käytti takkia loppuillan päästyään sitä sovittamaan - takki on kuulemma ihan kuin mekko.

Jokapoika-bambitunika tammikuun väreissä

Ompeluhommat ovat tammikuun pimeydessä jääneet kovin vähiin. Jokunen vaippa on syntynyt ja parit potkuhousut, tiskirättejäkin taisin jossain vaiheessa saumuroida mikrokuitufroteesta. Nyt vihdoin sain jotain jopa kuvattua: Bambitunika tyttärelle kirppikseltä halvalla löytyneestä, melkoisen haalistuneesta Jokapoika-paidasta. Tämä kangas on mielestäni kauneimmillaan näin haalistuneena ja pehmeäksi kulutettuna.

Kaava on Ottobresta 1/2010, Chihuahua-tunika. Vähän jouduin helmaa kaventamaan, kun alkuperäisessä paidassa ei leveyttä riittänyt. Paidan alkuperäiset napit ja napinlävet jätin tunikaan. Irtiratkotun rintataskun alta kangas oli vähemmän haalistunutta, ja tätä tumma läikkää yritin vähän peitellä kirppistyynyliinasta leikatulla Bambilla. Ulkokuvauksen jälkeen päätin lisätä vielä vähän yksityiskohtaa kuvaan, joten Bambi sain nappikokoelman, kuten tytär nappikoristeen itse nimesi.

Kokolappu on kamalan ruma, mutta käytännöllisyyden vuoksi sen kuitenkin ompelin, piilotin sivusaumaan sisäpuolelle.

On kyllä ihan tämän vuodenajan värit tässä kankaassa.

Sydämellinen kisu

Luulen, että tänä jouluna kuopukselle riittäisivät lahjaksi pelkät rapisevat lahjapaperit ja jännittävät lahjanauhat, mutta onhan se kuitenkin kiva jotain sinne paperin sisäänkin kääräistä. Ompelin (toivottavasti) vauvankestävän Pointy kittyn, jonka kaava löytyy täältä.

Kisun turkki on Tampellan vanhaa kangasta, josta muuten tein keväällä mekon 4-vuotiaalle. Vuoritin kisun vielä Wanhalla Todella Tiiviillä lakanalla, jonka ansiosta sain sormet verille, kun yksityiskohtia kisulle rupesin käsin ompelemaan. Kisun raidat ovat uutta velouria, kaulan rusetti samettinauhaa.

Vauvanvaatteita meillä on ollut varastossa niin paljon, ettei kuopukselle ole niitä tarvinnut vielä ommella. Nyt vasta tein ensimmäisen vauvanvaatteen, josta tässä jonkinlainen todiste.

Trikoon, joka muuten oikeasti ei ole noin punainen kuin kuvassa vaan ruskeampi, ostin kesällä Marimekon tehtaanmyymälän palalaatikosta. Pala riitti juuri ja juuri 80-senttiseen bodyyn. Bodyn kaava on Ottobresta, muistaakseni vuoden 2006 viimeisestä numerosta. Pikanttina yksityiskohtana tietysti reilusti kissankarvaa.

Neulemekosta lapsen villapaita

Komerosta löytyneestä vanhasta neulemekosta, jonka olin joskus vuosia sitten ostanut kirppikseltä itselleni, ompelin nyt tyttärelle puseron. Mekko oli S-kokoinen ja lyhythihainen, materiaaliltaan merinovillaa ja akryyliä. Mekko ennen:
Leikkaamisessa käytin hieman apuna Ottobren jotain neuletakin kaavaa (110 cm). Tarkoituksenani oli tehdä takki, mutta tuo sopivan kokoinen pääntie houkutteli jättämään puseroksi. Hihoissa ja helmassa hyödynsin neuleen alkuperäisiä reunoja.

Somisteeksi vähän nauhaa ja nappi. Alkuperäisen Vero Moda -merkkilapun vaihdoin omaan.

Melko reilun kokoinen oli malliltaan jälleen Ottobre-kaava, mutta sopiipahan pidempään. Tytär kyllä valitti, että paita kutittaa, joten saa nähdä pääsekö se kuitenkaan ollenkaan käyttöön. Ehkäpä kokeilen vielä uittaa sitä lanoliinissa.

Vanhoja mattoja

Valokuvia järjestellessä löytyi mattokuvia kesältä 2005. Mattojen kutominen on niin kivaa, että laitanpa tähän hyvien muistojen kunniaksi jokusen kuvan.

Kaikki matot olen kutonut mummo(je)ni aikoinaan leikkelemistä kuteista, joita äitini varastoissa on yllin kyllin. Ollapa taas kesä ja kangaspuissa loimi.



Jotta ei ihan nykypäivä unohtuisi, tässä vielä eilen ompelemani perusteeppari pojalle. Kaavana Ottobren joku kapea malli, mielestäni juuri hyvän kapea näille hoikahkoille lapsille ja aluspaidaksi. Lehden numero on tietysti taas hukassa, mutta ainakin pari vuotta vanha lehti kuitenkin kyseessä.

Tassut kohti kattoa

- Olette Pidetty!
Pikapipo pallotrikoosta ja joustofroteesta. Kuvan kantoliina on Girasol Jungle.

Merkkivaatteita lapsille ja nukeille

Tilasin Ruotsista nimikointinauhoja, joten nyt meidänkin perheessä siirrytään merkkivaatteiden aikakauteen. Nauhat ovat tosi hienoja ja laadukkaan oloisia.
Testasin nauhoja heti tällaiseen kierrätyskangaspuseroon. Omasta 90-luvun poolopaidasta leikkasin 110-senttisen peruspaidan, jonka sivusaumaan ompelin merkkinauhan taitettuna ja niskaan omalla sukunimellä varustetun nauhan.
Lapsilla on oikeasti vaatteita ihan riittävästi, joten ajattelin välillä siirtyä nukenvaatteiden ompeluun. Komerot pursuilevat parhaiten uusiokäyttöön soveltuvia vaatteita, joista saa kivasti vaikkapa juuri näitä nukenvaatteita. Tässäpä mallimme esittelevät viimeisimpiä luomuksia, kaikki siis kierrätettyä tai jämätilkuista koottua.

Hupparin selkämyksen painatus ja napit läpineen ovat alkuperäisestä vaatteesta.

Ompelin merkittömiin vaatteisiin tuotemerkeiksi pätkän autokuvioista nauhaa sivusaumaan. Tätä punaista paitaa voi käyttää joko näin päin takkina tai sitten napit taakse, jolloin vaikutelma on puseromainen.
Nuken neulehousut ovat vanhaa tuotantoa - niiden langan olen värjännyt karamelliväreillä.
Raidallisen froteehupparin tein vanhasta T-paidasta. Samettihousut ompelin jo joskus viime talvena.
Tämän neidit shortsit eivät ole itsetekemäni, vaan ne ovat ehkä kuuluneet tälle nukelle jo uutena.
Kesäiset hippihenkiset housut ompelin jämätilkuista. Vaaleanpunainen T-maita on mallin oma.
Vihreät haalarit voi pukea joko nepit eteen tai nepit taakse.

Nyppyiset housut ja värikäs kaulahuivi

Viikko sitten ompelin ekaluokkalaiselle collegehousut Ottobren kaavalla Eurokankaan palalaatikosta löytyneestä paksusta harjatusta collegesta. Housut ovat ihan perusmallia kahdella taskulla. Hieman erityiset niistä tekee kangas, joka muuttui ihan nyppyiseksi jo kahden pesun jälkeen. Pesin siis kankaan kerran ennen leikkuuta ja toisen kerran sitten valmiina housuina parin päivän käytön jälkeen.
En kovin suuria kankaan laadusta odottanutkaan, kun ajattelin, etteivät collegehousut maailman tappiin asti kestä tuonikäisellä pojalla edes laatukankaasta tehtynä, mutta vähän useampia käyttökertoja kuitenkin odotin. Onneksi en ruvennut hupparia kankaasta vääntämään, kuten vähän aiemmin ajattelin. Kankaan laaduttomuudesta pitäisi käydä kertomassa paikallisessa Eurokankaassa. En vaan tiedä, milloin sinne taas pääse käymään, joten laitoin jo palautetta menemään netissä.
Pakko oli pari kerää Puroa ostaa kokeeksi. Hienot ovat värit kyllä, ei voi muuta sanoa. Tein 4-vuotiaalle kaulahuivin Baktuksen ideaa mukaillen, kahdella eri värillä. Lankaa meni noin 50 g eli yhden kerän verran.

Kissahame

4-vuotias löysi viime viikolla Eurokankaan käsityöpuuvillapaloista ihanaa kissakangasta, ja pyysi siitä itselleen leveähelmaista hametta. Laitoin vuoriksi ja vähän väriä tasoittamaan mustaa pellavaa, jota jäi aiemmin kesällä yli omaa hametta tehdessä. Hameen tilaaja ei halunnut taaskaan valokuvattavaksi. Pitäisi varmaan askarrella myös metrin mittainen mallinukke.

Orvokkitakki

Aiemmin värjäämästäni Luxus Windistä neuloin jotain 4-vuotiaalle.


Malli on ihan omasta päästä ilman sen kummempia suunnitelmia. Tuota joustinneuleputkea olisi pitänyt leventää vielä reilummin, niin kaulus olisi vähän paremmin asettuva. Mutta toimii se noinkin.