Jokapoika-bambitunika tammikuun väreissä

Ompeluhommat ovat tammikuun pimeydessä jääneet kovin vähiin. Jokunen vaippa on syntynyt ja parit potkuhousut, tiskirättejäkin taisin jossain vaiheessa saumuroida mikrokuitufroteesta. Nyt vihdoin sain jotain jopa kuvattua: Bambitunika tyttärelle kirppikseltä halvalla löytyneestä, melkoisen haalistuneesta Jokapoika-paidasta. Tämä kangas on mielestäni kauneimmillaan näin haalistuneena ja pehmeäksi kulutettuna.

Kaava on Ottobresta 1/2010, Chihuahua-tunika. Vähän jouduin helmaa kaventamaan, kun alkuperäisessä paidassa ei leveyttä riittänyt. Paidan alkuperäiset napit ja napinlävet jätin tunikaan. Irtiratkotun rintataskun alta kangas oli vähemmän haalistunutta, ja tätä tumma läikkää yritin vähän peitellä kirppistyynyliinasta leikatulla Bambilla. Ulkokuvauksen jälkeen päätin lisätä vielä vähän yksityiskohtaa kuvaan, joten Bambi sain nappikokoelman, kuten tytär nappikoristeen itse nimesi.

Kokolappu on kamalan ruma, mutta käytännöllisyyden vuoksi sen kuitenkin ompelin, piilotin sivusaumaan sisäpuolelle.

On kyllä ihan tämän vuodenajan värit tässä kankaassa.

Kissat ja karjalanpiirakka kuusessa

Millikissalan joulukuusi on koristeltu pääasiassa vanhoin koristein. Viime jouluksi virkkaamani lumihiutaleet ja edellisjoulun kynsilakalla maalatut hehkulamput on ripustettu.

 

Lapset huomasivat, miten houkutteleva leikkipaikka joulukuusi voi olla (minuahan kuusi on houkutellut jo monena vuonna rakentamaan oksilleen nukkekotityyppisiä asetelmia, vielä en ole tätä toteuttanut), ja pikkukissat muuttivatkin joulun ajaksi kuusen oksille.

 

 

Pitäähän kissoilla roskapussikin olla jouluroskille.

 

Karjalanpiirakat kuuluvat juhlaan, joten kuusikin sai omansa.

 

Kuusen valojen sähköjohdot olivat niin rumat, että niitä piti vähän maastouttaa. Kieputin leveää nauhaa johtojen ympäri ja ylimääräisestä nauhasta taiteilin ruusukkeen.

 

Rusinapullaksi naamioituneet blogikissat toivottavat hyvää joulua.

 

Sydämellinen kisu

Luulen, että tänä jouluna kuopukselle riittäisivät lahjaksi pelkät rapisevat lahjapaperit ja jännittävät lahjanauhat, mutta onhan se kuitenkin kiva jotain sinne paperin sisäänkin kääräistä. Ompelin (toivottavasti) vauvankestävän Pointy kittyn, jonka kaava löytyy täältä.

Kisun turkki on Tampellan vanhaa kangasta, josta muuten tein keväällä mekon 4-vuotiaalle. Vuoritin kisun vielä Wanhalla Todella Tiiviillä lakanalla, jonka ansiosta sain sormet verille, kun yksityiskohtia kisulle rupesin käsin ompelemaan. Kisun raidat ovat uutta velouria, kaulan rusetti samettinauhaa.

Vauvanvaatteita meillä on ollut varastossa niin paljon, ettei kuopukselle ole niitä tarvinnut vielä ommella. Nyt vasta tein ensimmäisen vauvanvaatteen, josta tässä jonkinlainen todiste.

Trikoon, joka muuten oikeasti ei ole noin punainen kuin kuvassa vaan ruskeampi, ostin kesällä Marimekon tehtaanmyymälän palalaatikosta. Pala riitti juuri ja juuri 80-senttiseen bodyyn. Bodyn kaava on Ottobresta, muistaakseni vuoden 2006 viimeisestä numerosta. Pikanttina yksityiskohtana tietysti reilusti kissankarvaa.

Maze book -joulukortti

Kaukana asuville isomummulle ja isovaarille askartelimme yhdessä 4-vuotiaan kanssa kirjajoulukortin. Kirja on tehty maze book -tekniikalla, josta löytyy googlaamalla kivasti ohjeita. Käytimme paperina tapettia ja kannet leikkasimme jonkin pakkauksen vahvikkeena olleesta pahvista. Kuvituksena on tyttären piirustuksia ja printattuja valokuvia lapsista. Tämä oli melkoisen hauska projekti kummankin askartelijan mielestä, näitä voisi tehdä enemmänkin.

Joulukalenteri

Kierrätysroinasta tehty joulukalenteri on melkein valmis. Jospa ne viimeiset numerot ehtisi kirjailla jossain vaiheessa, ja irrallaan olevat yllätyspurkit kiinnittää. Joulukalenterin aiheena siis tonttumuorin asu, jonka kaikki tarvikkeet kaivelin komerosta. Kalenteri on suunniteltu kolmelle lapselle, siksi joillekin päiville on yllätyspusseja kolmin kappalein. Jouluaaton yllätykset mahtuvat tonttumuorin virkattuun olkalaukkuun.

Yllätyksiksi on varattu ainakin Legoja ja Playmobileja.

Muori on käynyt Stockmannilla ostoksilla ja Kauppahotelli Lahdessakin pyörähtänyt.


Apulaistontut ovat osallistuneet poliisikoulun pääsykokeisiin ja saaneet sieltä muistoksi sinisen avaimenperän, jonka kääntöpuolella lukee POLIISIKOULU. Avaimenperän lenksuun on tarkoitus kiinnittää pikkupaketit, kunhan 15. päivä koittaa. Pikkutontut ja muorin helmassa olevat kangaspussit ovat muuten parina aikaisempana vuonna käyttämästäni tonttujen tikapuut -joulukalenterista. Tonttu-ukkeleiden asut olen neulahuovuttanut.


Tonttumuori on partajugurtin ystävä. Itse asiassa purkissa poseeraava partaäijä on hänen sukulaisensa. Purkin koristepaperit on ilmaislehdestä leikattu, lääkepurkkien päälliset taas lelumainoksesta. Tällä tavallahan saisi muuten ihan hauskoja lahjapakkauksiakin askarreltua.


Ruokalappuja olen taas useita ommellut, tässäpä yksi melkoisen pienistä PUL-paloista koottu ja jo puuron kanssa koekäytetty.

Ruokalapun käyttäjällä on kyllä mahdottoman suloiset varpaat.

Hehkulampunkeltaiset terveiset

Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin uuden kameran. Seuraavaksi pitäisi opetella käyttämään sitä. On kyllä mukavaa, kun sisätiloissakin voi kuvata jopa ilman salamaa.

Naapurin Sulo on kasvanut hurjaa vauhtia. Mikähän siinä muuten on, kun pikkupoikia kuvatessa kuvauskohde näyttää aina kieltä.

Saippuanteosta innostuin taas pitkästä aikaa. Reilu vuosi sitten tein saippuaa viimeksi, ja silloin ostettua lipeääkin oli vielä jäljellä. Ohje- ja idealähteenä minulla on Saara Kuhan saippuakirja. Sen ohjeella tein ensin oliivisaippuaa, joka ehkä ehti olla hieman turhan kauan muotissa (oli noin 15 tuntia), koska saippua lohkeili leikatessa. No, onpahan vaan aidomman näköistä.

Kookos-limettisaippuaa tein myös, en tosin ihan kirjan ohjeella vaan hieman soveltaen. Nesteenä käytin kookosmaitoa, johon lisäsin limettimehua, ja lopuksi lisäsin saippuamassaan vielä kookoshiutaleita. Harmittavasti vaan limetin ihanaa tuoksua ei saippuaan asti päätynyt, pitäisi varmaan käyttää jotain keinotekoisia hajusteita, jos tuoksuvaa saippuaa haluaisi. Minä en vaan itse siedä juuri mitään keinohajusteita, joten mieluummin sitten ihan tuoksutonta saippuaa. Muottina toimineen jäätelorasian jouduin leikkelemään palasiksi, jotta saippua irtosi, mutta aika herkullisen näköisiä paloja saippuasta kuitenkin tuli.


Ompeluhommiakin olen vähän tehnyt, tässä kuvassa vielä keskeneräinen joulukalenteri...

Neulemekosta lapsen villapaita

Komerosta löytyneestä vanhasta neulemekosta, jonka olin joskus vuosia sitten ostanut kirppikseltä itselleni, ompelin nyt tyttärelle puseron. Mekko oli S-kokoinen ja lyhythihainen, materiaaliltaan merinovillaa ja akryyliä. Mekko ennen:
Leikkaamisessa käytin hieman apuna Ottobren jotain neuletakin kaavaa (110 cm). Tarkoituksenani oli tehdä takki, mutta tuo sopivan kokoinen pääntie houkutteli jättämään puseroksi. Hihoissa ja helmassa hyödynsin neuleen alkuperäisiä reunoja.

Somisteeksi vähän nauhaa ja nappi. Alkuperäisen Vero Moda -merkkilapun vaihdoin omaan.

Melko reilun kokoinen oli malliltaan jälleen Ottobre-kaava, mutta sopiipahan pidempään. Tytär kyllä valitti, että paita kutittaa, joten saa nähdä pääsekö se kuitenkaan ollenkaan käyttöön. Ehkäpä kokeilen vielä uittaa sitä lanoliinissa.